School Didactics And Learning: a school Didactic Model Framing An Analysis of Pedagogical Implication of Learning Theory

Theorie allgemeindidaktischer Modelle.
Köln: Böhlau.
Kolb, D. (1984). 
Experiential learning. Experience as the source of learning and development.
Englewood Cliffs:
Prentice Hall.
Koort, P. (1974). 
Edukation och planering.
Helsingfors: Gaudeamus.
Koskenniemi, M. (1946). 
Kansakoulun opetusoppi.
(Toinen, täydennetty painos). Keuruu: Otava.
Koskenniemi, M. (1968). 
Opetuksen teorian perusaineksia.
Helsinki: Otava.
Koskenniemi, M. & Hälinen, K. (1970). 
Didaktiikka.
Keuruu: Otava.
Koskenniemi, M. (1971). 
Elemente der Unterrichtstheorie.
München: Ehrenwirth.
Koskenniemi, M. (1974). 
DP A Helsinki system for describing instructional processes. Manual
(Research Bulletin No
42). Helsinki: University of Helsinki, Institute of Education.
Koskenniemi, M. (1978). 
Opetuksen teoriaa kohti.
Keuruu: Otava.
Kosslyn, S.M. (1987). The medium and the message in mental imagery: A theory. In A.M. Aitkenhead & J.M.Slack
(Eds.), 
Issues in cognitive modeling
(pp. 63–80). Hillsdale, NJ.: Lawrence Erlbaum Associates Inc.
Kroksmark, T. (1989). 
Didaktiska strövtåg. Didaktiska idéer från Comenius till fenomenografisk didaktik.
Göteborg:
Daidalos.
Kroksmark, T. (1993). 
Didaskalos. Undervisningsmetodik vid vår tideräknings början med
särskild inriktning mot Jesu
undervisningsmetodik
(Rapport nr 3). Göteborg: Institutionen for metodik i lärarutbildningen.
Kroksmark, T. & Marton, F. (1988). Läran om undervisning. 
Forskning om utbildning, 14,
14–26.
Lahdes, E. (1969). 
Peruskoulun opetusoppi.
Keuruu: Otava. 
Lahdes, E. (1986). 
Peruskoulun didaktiikka.
Keuruu: Otava.
Lahdes, E. (1988). Deskriptiivisen ja normatiivisen didaktiikan ongelma. In J.Kari (Toim.), 
Tutkimuspohjaista
koulutusta kohti. Professori Veikko Heinosen juhlakirja
7.5.
1988
(Julkai-susarja B, Teoriaa ja käytäntöä 21,
pp. 157–172). Jyväskylä: Kasvatustieteiden tutkimuslaitos.
Laird, J.E., Newell, A. & Rosenbloom, P. (1987). SOAR: An architecture for general intelligence. 
Artificial Intelligence,
33,
1–64.
Leahey, T.H. (1987). 
A history of psychology
(2nd ed.). Englewood Cliffs, NJ.: Prentice-Hall.
Lehtovaara, M. (1992). 
Subjektiivinen maailmankuva kasvatustieteellisen tutkimuksen
kohteena
(Ser. A, vol. 338)
Tampere: Acta Universitatis Tamperensis.
Leinhardt, G. & Greeno, J. (1986). The cognitive skill of teaching. 
Journal of Educational
Psychology, 78,
75–95.
Leino, J. (1985). Opetussuunnitelman toteutumisen esteet. In E.Kangasniemi (Toim.), 
Opetussuunnitelma ja sen
toimeenpano.
Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden laitoksen selosteita ja tiedotteita 268.
Leiser, D. & Gilliéron, C. (1990). 
Cognitive science and genetic epistemology. A case study of
understanding.
New
York: Plenum.
Leontjev, A.N. (1977). 
Toiminta, tietoisuus, persoonallisuus.
Helsinki: Kansankulttuuri.
Lilius, A. (1945). 
Skolpedagogikens huvudfrågor
(3:eomarbetade uppl.). Helsingfors: Schildts.
Lippitz, W. (1984). Phänomenologie als Methode? Zur Geschichte und Aktualität des phänomenologischen Denkens in
der Pädagogik. In W.Lippitz R.Meyer-Drawe (Hrsg.), 
Kind und Welt. Phänomenologische Studien zur Pädagogik
(pp. 101–130). Königstein: Anton Hein Meisenheim.
Locke, J. (1961/1690). 
An essay concerning human understanding.
London: Dent.
Loser, F. & Terhart, E. (1994). Schule als Lebensraum—Schuler und Lehrer. In L.Roth (Hrsg.),