Dialektologik amaliyot

4-matn:

Dialektizmlar.

Egačilar – opa-singillar.

mɔmɔ - buvi bɔvɔ - bobo

žemak – yegulik biror narsa

žɔri – yorug` so`zining shevada talaffuz qilinishi

žaηalarini – amaki yoki tog’alarning xotiniga nisbatan.

irisqi-nasiba – risq, ne’mat.

bollar - bola, go‘dak,

mökkillatib – mo‘ltillab qarash nazarda tutilgan.

Qi an žax iliqlarimiz – “qilgan yaxshiliklarimiz” so`zining shevada talaffuzi

Frazeologizmlar:

Bö andi köralmaydi böma andi bö almaydi.

Žaxshidan bɔ , žɔmɔndan dɔ qɔladi.

Arpa ekkan arpa öradi

Mähälläm

Bïznïη mähällämizniη ätïni Lolazor dïjmiz.Nïmaja Lolazor dïjïšija kättä mↄnↄ bär deb üjlïjman.Čunkï bu mähällä žänγïtdan ↄvↄt bӧlïb barmaqda.. Haqqättan ätï ätïga mↄs mähällä edi. Häzïr jeskï , qärï köčätlär örnija žanγï köčätlär žejïldi.

Künnan- künga mähällämiz kӧrinïši žänγïttan čïräjli bӧlïb bärmäqda.Bïzdïη mähällämizda vӧzbek, täžïk, qäzäq, türkmↄn, ӧrïslar žašajdï. Vüler ähïl, ïnↄq jašamↄqda.Tïnčlïqqa nïmä žetsïn.Bↄlälärïmizdïη yäxšï jäšäšï ,yäxšï žïjişi ,vӧqïšï üčün mähällämiz äqsↄqↄlï hämmä ïšlernï alïb bↄrmäqda.Mektäpqa bärmäγän bↄla bïlan ↄlↄhïda ïšlamäqdä .Ͻtä – enälerï bӧsä žäšlernï mektäpqa žöppäsïga äppäräjaptï .

Žürtïnï sätïb bašqa žürtga ketγän žürtpürïşlar bïzdïη mähällämizda žӧq.Vöndaj bↄlänï tärbïjäläγan ↄtä – enänï žurtïmïz ümümän kečïrmäydi.

"Ïčïmdan čïqqän balↄγä qäjga bↄräj dävↄγä”, - degan näql bär xalqïmïzda.Vündaj bežↄγïm bↄlanï ӧstïrïšdan Parvädïgar äsrasïn.ӧzï “bïr boläγa yeti hamsↄja Ͻta – ena” bӧladi. Šu üčün mähällämiz bↄlalarï tarbijasïγä beparvↄ bölmaslïγïmiz keräk. Žölïdan adašγan bↄlalarimizni töγri žölγa sↄlïš bïzdïη burčimiz.

endï mähällämizda ↄvval ïšläγän ↄdamlar häqda gapïraj.Avväl mähällämiz Sädsäpxↄz dejïlγän.Qïšlↄqni bↄšlïγï dïrïktïr bӧγän.Xalqï bↄγdↄrčilik qïlγan. Žuzum , ↄlmä , näk , behï , xürma , žetïštïrïlγan.

Mähällämiz ↄqsↄqↄli bïzlar üčün turlï bajramlar ötkazadi.Ͻjnïqmasa Nↄvröz bayrami ↄlↄhida täntäna bïlan ötkaziladi. U kuni hämmä mähällämiz bↄγïda jïγiladi.Mↄmↄjlar , äjↄllar , qïzlar jiγilïb Sümalak tajjↄrlašadi. Bↄbↄjlar , ullar küraš öjinini ötkazadi. Bülarnïη bärï bïzni bïr – bïrïmizga žaqïn qïladi.Bündan täšqäri mähällämiznïη ↄvↄtlïγï üčün hämmä hïssasïni qӧšadi.Biz qarïlar mehnät qïlmajmiz.Ammↄ ülarnï duvↄ qïlïb, küčlariγa küč qӧšamïz.

Häzïrγï prïzdentïmïz Š.Mïrzijↄjevnïη harakatlari bïlan qïšlↄγïmïz ↄvↄt qïšlↄq lↄjïhasïγa tušti.Qïšlↄγïmizda ↄzgïna vↄqt ïčïda katta ӧzgarïšlar bӧldï.Kӧčalarimiz äsfalt bӧldï. Kӧppala čïräjli gullar, kӧčätlar ekildi.Bïzdïη qïšlↄγimizγa ↄvval mijmↄn bӧlïb kelganlar kӧp.Vülar häzïr kelib, qïšlↄγimizni taniӧlmajaptï. Čünkï qïšlↄγimiz juda ӧzgargan.Bïrↄnta šahardan kam žↄjï yↄq. Šäjïrlar äjtqändaj “Bïr kelib,ketiη qïšlↄγimizga “, - deb bemalↄl äjta ↄlaman.Sïzlarni (šu mättni vӧqïjdiganlarni qïšlↄγimizga taklif qïlaman.

Bu hↄjrlï ïšniη bↄšïda turγan prïzdentïmïz ↄmↄn bӧsïn.Xalqimizγa xizmat qïlïb čarčamasïn.Bïz jↄšï ülüvlar ularni dↄjïm duvↄ qilamiz.Kïčïk hikↄjamni tïηlaγanlarïnγïz üčün rähmat.

Matndagi dialektal so‘zlarning izohi.

Žänγïtdan – yangidan

ↄvↄt - obod

Häzïr - hozir

Vörnija - o‘rniga

enälerï -onalari

žöppäsïga- birgalikda

äppäräjaptï - olib borayapti

bežↄγïm - yoqimsiz

Šündajčïkïn- shunga o‘xshash

Pajzli-fayzli

Ͻjnïqmasa -ayniqsa