Raportti veneilijöiden kokemuksista säännöstelystä Selvityksen tausta, tavoite ja aineisto

HÄMEENLINNAN NAVIGAATIOSEURA ry.

Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyjen kehittäminen,

Raportti veneilijöiden kokemuksista säännöstelystä

1. 
   Selvityksen tausta, tavoite ja aineisto
   

Pirkanmaan ELY-keskuksen organisoiman Kokemäenjoen vesistön säännöstelyn vaikutusten seurantaryhmän edustaessa eri intressipiirejä seuraava selvitys on tehty ryhmälle veneilijöiden kokemuksista. Tavoitteena on selvittää veneilijöiden näkemykset säännöstelyn vaikutuksista vapaa-ajan veneilyyn. Selvitys perustuu otantaan perustuvaan kyselytutkimukseen, joka tehtiin Google-työkalulla. Kyselyn kysymykset valmisteli tehtävään asetettu työryhmä: H. Rantanen Hämeenlinnan Navigaatioseurasta, H. Vesterinen Näsijärven Purjehdusseurasta ja J. Vartiainen Tampereen Pursiseurasta. Kysely lähetettiin toukokuussa 18 Kokemäenjoen veneilyseuralle lähetettäväksi edelleen sähköpostina seurojen veneileville jäsenille. Arviolta kyselyn olisi voinut saada noin 500 veneilijää. Kun vastuksia saatiin 138, niiden osuus on noin 28 % arvioidusta mahdollisuudesta. Vastaukset ovat anonyymejä. Vastauksia tuli kesä- heinäkuussa 2012.

Kysely sisälsi myös kysymyksiä kokemuksista veden laadusta, retkeilyn mahdollisuuksista ja palveluista. Vaikka nämä eivät sinänsä sisälly seurantaryhmän selvitykseen, ne kuvaavat veneilijän näkemyksiä vesistöstämme ja sen käyttökelpoisuudesta.
Kyselyyn vastanneiden määrä on riittävä kuvaamaan hyvin suuntaa antaen veneilijöiden tuntoja. Tulokset on jaettavissa kahteen vesistön osaan, Tampereen pohjoisen ja etelän puoleiseen vesistöön. Etelän puolella veneilijät käyttävät sekä Valkeakosken ylä- että alapuolista vesistöä, eivätkä tulokset ole siten jaettavissa näihin vesistöihin, joskin jaolla saadaan näistä vesistöistä erikseen jotenkin suuntaa antavia tuloksia.

2. 
   Vastanneiden veneilyn luonne
   

Vastanneista moottoriveneilijöitä oli 67 % ja purjeveneilijöitä 33 %, joukosta löytyi myös yksi meloen tai soutaen kulkeva. Miehiä vastanneista oli 88 % ja naisia 12 %. Ikäjakauma osoitti alle 50 vuotiaita olevan 48 % ja tätä vanhempia 52 %. Vastanneiden veneilyn luonne on täysin vapaa-ajan veneilyä, vain kaksi ilmoitti ammattikäytöstä. Yli 70 %:lla on käytössään yli 7 metrin vene ja 26 %:lla alle, joten vastanneet edustavat myös etupäässä venematkailijoita.

Yhteenvetona todettakoon, että kyselyn tulokset edustavat siis pitkään veneilleitä vapaa-ajan reissuja kohtuullisen isoilla veneillä harrastavia veneilijöitä. Seuraavassa on tilastolliset jakaumat näistä tiedoista.

K1. Vastaajien rakenne K2. Veneiden tyyppi

K3. Veneet ovat melko suuria

K4. Vapaa-ajan veneily on pääasiallinen harrastus

K5. Monivalintakysymys kertoo vastaajien retkeilevän, kalastajiakin on joukossa

K6. Vastanneet liikkuvat veneellään keskimäärin noin 30 päivänä kaudessa

K7. Puolet vastaajista ovat Näsijärveltä ja 42% Tampereen eteläpuolesta vesistöstä

3. 
   Kokemukset säännöstelystä
   

Säännöstelyn aiheuttama vedenkorkeuden vaihtelu vaikuttaa veneilijöiden elämään seuraavissa toimissa: vesillelasku ja –nosto, navigointi, siltojen ja sähköjohtojen alitus, vaarat juoksutusten aikana kanavissa sekä rantaelämään. Kysely osoitti, että ainoastaan viidennekselle vastanneista säännöstely ei vaikuta mitenkään, mutta 80 %:lle vähän tai merkittävästi. Kyselyn luonteen ja sisällön mukaan saattaa olla, että juuri säännöstelystä kiinnostuneet ovat olleet aktiivisempia vastaajia.

K8. Useimmille säännöstely vaikuttaa jotenkin tai jopa haittaa

K9. Vaikutukset vesistöittäin. Koska jotkut käyttävät useampia vesistöjä, suluissa on vastaajien lukumäärä, joka ylittää kokonaismäärän

1. 
   Telakointi
   

Vesillelasku ja vesiltä nosto ovat herättäneet eniten huomiota veneilijöiden keskuudessa säännöstelyn vaikutuksista. Siihen liittyviä hankaluuksia on neljällä kymmenestä vastanneesta veneilijästä. Näsijärvellä useammilla kuin Tampereen etelän puoleisella vesistöllä.

K10. 39 % vastaajista joutuu ottamaan huomioon veden korkeuden

K11a. Luonnollisesti suuremmilla veneillä telakoinnissa veden korkeus on useammin huomioitava

K11b Näsijärven puolella hiukan useampi joutuu suunnittelemaan vesille laskua tai

nostoa veden korkeuden mukaan (suluissa vastaajien lukumäärä)

2. 
   Navigointi
   

Veneellä ajelussa otetaan usein huomioon veden korkeus. Noin 60 % veneilijöistä seuraa veden korkeutta. Väylillä ja keskiselillä ajelu ei ole niin tarkkaa tässä suhteessa kuin rantautuminen ja rantojen läheisyydessä purjehtiminen.

K12. Veneilijöiden voidaan katsoa kiinnittävän hyvin huomiota veden korkeuteen navigoinnissa

Vesistössämme on myös sähkölinjoja, joiden alitus on tehtävä huolellisesti korkeus tuntien. Vastanneista vain muutamalle korkea vesi on aiheuttanut reitin muutoksia vaaran vuoksi.

K13. Muutama veneilijä on kokenut veden korkeuden haittaavan sähkölinjojen alitusta

3. 
   Juoksutus kanavissa
   

Veneilijöiden käyttämän vesistön alueella on kolme kanavaa, Murole Näsijärvellä, Lempäälän ja Valkeakosken kanavat etelä puolella. Juoksutukset eivät ole haitanneet suurinta osaa. Vaikeuksia on kokenut 14 % (19 kpl), joista kahdeksalle veneilijälle Muroleessa ja 11 veneelle Lempäälän tai Valkeakosken kanavissa. Kukaan ei kertonut kokeneensa vaaratilanteita.

K14a. Vain pientä osaa ovat juoksutukset kanavissa haitanneet, vaaratilanteilta vastaajat ovat välttyneet

K14b. Lempäälän ja Valkeakosken kanavat tuottavat enemmän haittaa kuin Murole

4. 
   Rantavesien kokemukset
   

Veneilijä viettää kesää rannoilla, jossa veden korkeuden vaihtelu muuttaa olosuhteita. Muutama uimari on kohdannut pohjan yllättäen.

K15. Jokunen uimari on saanut pohjakosketuksen, suurimmalle osalle veden korkeus ei ole yllättänyt

5. 
   Tietoisuus korkeuden vaihteluista
   

Veneilijä seuraa varsin hyvin vedenkorkeutta. Nekin, jotka eivät sitä tee, liikkuvat ilmeisesti sellaisella veneellä tai sellaisilla alueilla, joissa korkeuden vaihtelut eivät tuota ongelmia. Yli puolet veneilijöistä seuraa tavalla tai toisella veden korkeutta.

K16. Yli 90 % seuraa veden korkeutta

Kysyttäessä tietosuutta ja käyttöä ELY:n verkkopalvelun vedenkorkeusraporteista puolella on tietoa siitä, mutta alle puolet käyttää veneilyssä niitä hyväkseen.

K17. Yli puolet tietää ELY:n verkko- K18. Alle puolet käyttää ELY:n verkko-

palvelusta palvelun tietoja

4. 
   Muita kokemuksia vesistöstämme
   

Kyselyssä tiedusteltiin samalla veneilijä näkemyksiä ja kokemuksia vesistömme veden laadusta, retkeilyn mahdollisuuksista ja palveluista. Vaikka nämä eivät sinänsä liity säännöstelyn vaikutuksiin, ne antavat kuvan vesistöstämme vapaa-ajan viettoon ja veneilijän ajatuksista.

1. 
   Kiinnostus luonnosta
   

Veneilijälle luonto on tärkeä, sillä suurin osa kertoo seuraavansa luonnon tapahtumia. Eläinkunnan seuraaminen on hiukan yleisempää kuin kasvillisuuden.

K19. Veneilijä seuraa ympäröivää luontoa K20. Rantojen luonto kiinnostaa myös

2. 
   Vesien tila
   

Veneilijä kulkee luonnossa ja sen kokeminen ja siinä eläminen on tärkein ajava voima tähän vapaa-ajan viettoon. Kiinnostus vesien tilasta näkyy selvästi vastuksista. Kolmannes on kiinnostunut erittäin paljon ja lähes puolta tila kiinnostaa ja sitä seurataan. Järvivesi koetaan useissa tapauksissa sameaksi, mutta normaaliksi järvivedeksi. Erot kahden vesistön välillä ovat merkittäviä.

K21. Veneilijä seuraa luonnollisesti K22. Järviveden laatu koetaan erilaiseksi kahdessa

vesien tilaa vesistössä

Levähaitat ovat vuosien varrella yleistyneet. Tämä näkyy erityisesti Tampereen etelän puoleisella vesistöllä.

K23. Levähaitat keskittyvät Pyhäjärvi-Vanaja väliseen vesistöön

3. 
   Retkeilyn ja matkailun mahdollisuudet
   

Suurimmalle osalle veneily on retkeilyä ja matkailua tai tutuissa tukikohdissa käyntiä. Luonnonsatamiakin vesistöstä vielä löytyy, joskin Tampereen eteläpuolella vähemmän kuin Näsijärven puolella. Palvelusatamissa palvelun laatu on vaatimatonta mutta Näsijärven puolella puolet vastanneista piti palveluja ja laatua riittävänä omiin tarpeisiin. Tampereen eteläpuolella palveluiden vaatimattomuus on enemmistön kokemus.

K24. Veneilijä löytää kohtuullisesti luonnon satamia, ero vesistöjen välillä on selvä alueellinen ero on jälleen selvä

K25. Palveluja löytyy, mutta hyvät puuttuvat, alueellinen ero on jälleen selvä

Vesillä liikkumiseen liittyy varsin usein kalastaminen. Tässä kyselyssä vastanneiden joukossa ei ollut varsinaisia kalastusseuroja tai yhdistyksiä. Vapaa-ajan veneilijä kuitenkin harrastaa kalastusta ja osalle se on varsin keskeinen ajanviete. Kalastusta harrastaa lähes kaksi kolmasosaa veneilijöistä. Tavallisin tapa niille, jotka kalastavat, on onkia ja uistella, jota tekee lähes 80 % vastaajista.

K26. Veneilijöistä suurin osa kalastelee K27. Onkiminen ja uistelu ovat yleisimmät

Ainakin silloin tällöin, 1/3 ei kalastele kalastuksen muodot

4. 
   Veneilijän huolehtiminen vesistöstä
   

Veneilijät kertoivat olevansa luonnosta ja vesistön tilasta kiinnostuneita. Pari seikkaa otettiin kyselyssä esille veneilijän mahdollisuuksista vesien suojeluun. Yli puolet vastanneista omisti yli 10 m pitkän veneen. Toisaalta tiedetään, että veneiden koko kasvaa ja varustelutaso paranee. Veneissä on oma vessa. Sanallisissa vastauksissa palveluista tuli esille, että satamissa olevat septin imutyhjennyslaitteet ja niiden käyttö eivät ole aina kunnossa tai niiden käyttö on hankalaa. Veneilijät kuitenkin ilmoittivat käyttävänsä imutyhjennystä tunnollisesti. Lähes kaikki, joilla on veneessään vessa, käyttävät säännöllisesti imutyhjennystä. Puolella veneistä ei ollut vessaa veneessään. Erot vesistöjen välillä olivat pienet.
Toinen vastaavanlainen seikka on tankkaus. Kanisterista tankkaus muodostaa aina riskin, vaikka uskottavasti veneilijä on tankkauksessaan huolellinen. Sanallisissa vastuksissa palveluista ilmeni myös tankkauspaikkojen vähäisyys, erityisesti Vanajalla. Lähes kolmannes tankkaa veneensä kanisterista satamassa.

K28 Vessalliset veneet käyvät säännöllisesti K29 Kolmasosa joutuu tankkaamaan kanis-

septin imutyhjennyksessä terista

Molempien toimien kehittäminen olisi tärkeätä vesien suojelunkin näkökulmasta, ei ainoastaan palveluna. Erityisesti imutyhjennyspaikkojen toimintavarmuutta ja käytön helppoutta on kaikkien tahojen syytä edistää.

5. 
   Johtopäätökset ja yhteenveto
   

Kokemäenjoen vesistön säännöstelyn vaikutukset ovat haitanneet kahdeksaa veneilijää kymmenestä tavalla tai toisella. Kuitenkin vain 13 % kokee veden korkeuden vaihtelun haitanneen merkittävästi.
Telakointi ja vesille lasku ovat herättäneet paljon keskustelua, ja noin 40 % veneilijöistä joutuu ottamaan huomioon veden korkeuden operaatioissaan ja todennäköisesti muuttelemaan operoinnin ajankohtaa, ja ehkä joskus harmikseenkin.

Veden korkeuden vaihtelut osataan ottaa hyvin navigoinnissa huomioon. Korkeutta seuraa 60 % vastaajista. Toisaalta väylillä ja avoimilla selillä kulkemiseen veden korkeuden vaihtelu ei vaikuta, ainoastaan rantautumisiin sillä on vaikutus, jossa ollaan muutenkin tarkempia. Vain muutamalle on sattunut sähkölinjojen alituksessa korkean veden aikana vaaratilanteita. Samoin kanavien juoksutuksen kokee haitanneen liikkumista Tampereen eteläpuolella lähes kolme kymmenestä veneilijästä, kun Näsijärven puolella haittaa kokee vain 10 %. Rantaelämässä korkeuden vaihtelu on hallinnassa, vain muutamalle on sattunut uimisessa ”läheltä piti” tapauksia tai saatu lievä pohjakosketus.

Vaikka veneilijät kokevat säännöstelyn vaikuttavan harrastukseensa ja vapaa-ajan viettoon, veden korkeuden vaihtelut ovat hallinnassa. Veden korkeutta seurataan ja se otetaan huomioon, koska se on tärkeä elementti. Yhdeksän kymmenestä ilmoitti seuraavansa veden korkeutta omin havainnoin, mutta alle puolet käyttää ELY:n verkkopalvelun tietoja, mikä on kuitenkin kohtuullinen määrä, koska vähän yli puolet kertoo kuulleensa tai tietävänsä palvelun olemassa olemisesta.
Kyselyyn liitettiin myös muita veneilyyn liittyviä kysymyksiä, joista selviää, että veneilijät ovat kiinnostuneita luonnosta. He seuraavat rantojen kasvillisuutta ja linnustoa. Kalastus on 2/3 osalle harrastus tai kesäinen ajanvietto venereissuilla. Puolet veneilijöistä kertoi, että luonnon satamia löytyy, mutta niitä on liian vähän, kun toinen puolikas kertoi niitä löytyvän sopivasti. Useampi Tampereen eteläpuolella kuin Näsijärvellä veneilevä kokee luonnonsatamia olevan liian vähän. Palvelusatamien palvelujen laatua pidetään joko vaatimattomana tai kohtuullisena. Näsijärvellä veneilevistä puolet kertoo palvelujen laadun olevan riittävä omiin tarpeisiinsa, kun näin kokee eteläpuolen vesistöstä vain kolmannes. Liitteenä olevassa luettelossa on sanallisia kuvauksia palvelusatamien puutteista ja hyvän sataman tunnusmerkeistä (Liite Palvelusatamat).
Varsin selväksi haitaksi veneilijät kokevat leväkukinnot, etenkin Tampereen eteläpuolella, jossa puolet ilmoitti levien haittaavan selvästi osan aikaa kesästä ja kolmannes kokee sen erittäin haittaavaksi. Näsijärven puolella tilanne on parempi, puolelle levähaitta on lievä ja 13 %:lle selkeä haitta. Asenne rehevöitymiseen on hyvä, sillä veneilijät, joilla on veneessään vessa, ilmoittavat käyttävänsä imutyhjennystä säännöllisesti, joskin imulaitteiden kunto saa moitteita samoin kuin polttoainejakelun harvalukuisuus.
Lopuksi voidaan todeta, että sanallisissa vastauksissa terveisinä seurantaryhmälle muistutetaan pienemmästä veden korkeuden vaihteluista, kevään ja syksyn veden puutteesta, mutta todetaan myös järkevän säännöstelyn olevan hyvä asia, koska on pakollistakin (Liite Terveiset ryhmälle).
Liitteet, kokoelmat sanallisista vastauksista:

Terveiset ryhmälle

Palvelusatamat

Syy veneillä

Hämeenlinnassa 18.9.2012 Heikki Rantanen, Hämeenlinnan Navigaatioseura

Hannu Vesterinen, Näsijärven Purjehdusseura, Jouko Vartiainen, Tampereen Pursiseura