Ergasheva Malikaning dialektologik amaliyot uchun

Bürgütlär

Ertak

Bir tāvdi tӓjidӓgi γārdӓ bir šӓγzādӓ, bir ӓjiq, bir tülki vӓ bir bürgüt jӓšӓrӓkӓn. Bürgüt bütün dünjādӓgi bürgütlӓrdi pādšāsi ekӓn. Ӓjiγӓm bütün dünjādӓgi ӓjiqlӓrdi pādšāsi ekӓn.

Tülki jӓm dünjādӓgi bäri tülkilärdi pādšāsi ekӓn. Künlä:dän bir kün tülki minän bürgüt bir shähärgä ke:pti. Ö shähär pādšāsini bir gözäl qizi bāräkan. Tülki ajnälip jürip, šü qizdi körip qā:pti vä γārgä kep šӓγzādӓgä qizdi žüdä jäxšiläp mäxtäpti. Šӓγzādӓ šāhti qizigä γājiptän āšiq bo:p qā:pti. Qizdi väsligä jetälmäj kövväxt xapa böp jüripti. Ö växttä bürgüt, äjiq vä tülkilär önnän nimägä xapa jekänini söräpti. Šӓγzādӓ:”Meŋŋä änšü šāhti qizini ābersäläriŋ šöndä meni vaxtim čāq bölädi”, dipti. Bürgüt önnidän türip: «Ej šӓγzādӓm, birräm täšviš qi:mäŋ, bö išti tülki minän ekāvimiz qilämiz», dipti.

Šӓγzādӓ žüdä xursän bopti. Tülki vä bürgüt šähärgä ke:pti. Tülki šāhti särājigä kirip, qizdi āldidä dümini qilpillätip yüripti. Bürgüt esä, qizdi rävāγi üstidä pājläp türipi. Šāhti qizi tülkini körip quväläpti, tülki ästä- ästä qizdi älläp köčägä ā:p čiqipti. Šöndä bürgüt āsmānnän ke:p qizdi kötärip üčipti vä šӓγzādӓni ildigä ā:p kepti. Tülki jäm sekin kirip ke:pti. Ӓxiri qizdi jigitgä nikāh qi:ptilär. Šӓγzādӓ vä qiz baxtli häjāt kečirä bāšläptilär. Ölär här küni qizdi γārgä qöjip, äjiqti öŋä pājlāxči qi:p, özläri örmāŋŋä āv qigäni ketäjkän. Ӓrädän pičči vaxt ötip, qizdi ātäsi shähärgä žär čäqirtiripti.

Birāq, ö qizidän däräk tāvälmäpti. Šundä bir jodigär kämpir šāhti ildigä ke:p: «Šāhim, qiziŋizdi men tāvip berämän, sevinčisigä nimä beräsiz?» dipti. Šāh: «Nimä mäxsädiŋ bo:sä, šüŋä jetkäzämän», dipti. Kämpir šāhtän bir üčär āt āp, jölgä rävānä bo:pti. Kämpir bārip-bārip, bājnägi qiz türädigän γārdi röpäräsidägi örmāngä jetipti. Jādigär ātini örmāŋŋä jäširip, özi bir musāpir ādäm böp, qizdi ildigä ke:pti. Ö väqttä šӓγzādӓ, bürgüt vä tülkilar jetip kepti. Kämpir ölärgä hijlä qi:p: «Men müsāpirmän, pülim, mālim jöq, meni sizlär šerdä ā:p qā:ŋlär, men sizlärdi āvqätläriŋizdi piširib berip jüräj», dip jiγläpti.

Šӓγzādӓni kämpirgä rähmi kep, γārgä āp kirip ketipti, γārdä här küni kämpir bilän qiz qāp, ölär esä āvgä bāripti. Künlärdän bir küni kämpir, qizdi örmāŋŋä tāmäšä qiliškӓ āp čiqipti. Inän jodigär qizgä üčär ātti körsätip: «Qäni, šö ātgä bir minip köräjik-či», dip qizdi mindiripti vä özi jäm minip, qizni ātäsi — šāh ildigä ā:p ke:pti. Qiz šӓγzādӓdän äjrilgänigä jüda xapa bo:pti. Kečqürin šӓγzādӓ, äjiq, tülki vä bürgütlar āvdän qäjtishib qäräsälärki, qiz vä kämpir jöq. Šӓγzādӓ jänä xapa bo:p türsä, bürgüt vä tülkilär ävvälgidäj qi:p, jänä qizdi ā:p ke:pti. Bülär jänä färāvān türmüš kečirä bāšläpti.

Šāh körsäki, qizi jänä jöq. Ö därrāv bäri äskärlarini töpläpti. Jodigär kämpir jöl körsätipti, inän šāh bäri äskärläri minän γār ildigä ke:pti vä: «Hāj šӓγzādӓ! Nimägä sen meni qizimdi ā:p qāčtiŋ, ke:, ürüš qilämiz, qäni, äskärlaringni čäqir!» di:p dähšät sāpti. Šӓγzādӓ bāšini qüji sāp turgänäkän, äjiq bir üvilläpti, bütün dünjādägi äjiqlär töplänip, bir tāmāŋŋä säp tārtip türipti.

Tülkijäm bir üvillägänäkän, bäri tülkilär kep bir tāmāndä türipti. Bürgüt esä, bir qičqirgänäkan, bütün dünjādägi bürgütlär tāvlärdän tāšlärni kötärip ke:p tepädä türipti. Šö vaxti šāh väzirigä äjiq vä tülkilärdi körsätip: «Ӓskäri kämäkän ürüshni bāšläjmiz», di:pti. Väzir dānā jekän, tepägä qarap, bürgütlärdi körib, jürägi jārilgidäj böpti. Väzir šāhgä qaräp:— Šāhim, tepäjizgä qaräŋ! Öni körjäpsizmi? Ürüš qi:mäjmiz, šӓγzādӓ minän järäš qilämiz, — di:pti. Šāh bü hāldi körip därrāv šӓγzādӓ minän järäšipti vä ö šӓγzādӓni öz jürtigä küjāv qi:p ā:p ketipti. Söγin bӓri mürāt mӓsӓdigӓ jetipti.

Matndagi dialektologizmlar:

Tāvdi-tog’ning,

ö-u,

minän-bilan,

šāhti-shohning,

qizdi-qizning,

kämäkän-kam ekan,

pičči-ozroq,

ildigä-yoniga,

birräm-umuman,sira.

söγin-keyin.

1.	Aytuvchi	Ahmad bobo Begimqulov
2.	Tug‘ilgan sanasi	1-fevral 1951-yil
3.	Yoshi	69
4.	Manzili	Narpay tumani Yangirabot qishlog‘i